Rentoilua

Nukuttiin tänään pitkään. 9.32 herätti mun iloinen pieni herätyskelloni suukoilla ja halauksilla. Niiden avulla jaksaa herätä vaikka kuinka väsyttäisi.

Tehtiin meille kunnon satsit kaurapuuroa ja voi kuinka hyvää se olikaan.

Milja katsoi myös elämänsä ekan kerran leffaa. Tv:stä tuli Niko-lentäjän poika. Miljalla on tapana seistä naama kiinni ruudussa, jos katsoo jotain. Nyt heitin tyynyn lattialle ja kehotin istumaan sen päälle. Siinä tulikin katsottua leffaa siihen asti, kunnes tuli pahoja susia. Siinä vaiheessa Milja kipitti äkkiä sohvalle mun kainaloon.

Nauttikaahan kaikki kauniista itsenäisyyspäivästä. Me ainakin otetaan rennosti. ♥

Joulukalenteri

Mietin aika pitkään, millaisen joulukalenterin Miljalle haluan. Aika nopeasti kävi selväksi, että haluan tehdä sen itse. Itsetehty joulukalenteri säilyy vuodesta toiseen.

Päädyin tosi yksinkertaiseen versioon, kalenteri kuitenkin sopii meille tosi hyvin! 

Ostin puisia pyykkipoikia, maalasin ne sormiväreillä ja liimasin pahvista numeron jokaisen päivän kohdalle. Mulla oli ideana laittaa kalenteri meidän keittiön seinälle, mutta ei ollut tarvittavia apuvälineitä juuri sillä hetkellä, että olisin kalenterin saanut kiinni betoniseinään. Sopiva paikka löytyikin ikkunalta ja pienet lahjat näkyvät kivasti ulos.

Jokaisen päivän kohdalle käärin lahjan paperiin, tai pieneen paperipussukkaan. Lahjoina on mm. pieniä muovisia kissoja ja koiria. Milja tykkää niistä tosi paljon. Yhden koiran hän nimesi Emmiksi. 

Osassa on pikkuruisia rusinarasioita ja osassa taas wienernougat, mitä maitoallergisetkin saavat syödä. Yhdessä pussukassa on lakupatukka ja yhdessä muovailuvahaa. Joissain on tarroja. Viimeiseen ''luukkuun'' laitetaan iso pehmohevonen, joka on siis yksi joululahja meiltä Miljalle. Milja kun tykkää hevosista niin kovasti. Onneksi mumman ja paapan luona on hevosia, varmasti täältä nimittäin löytyy yksi erittäin innokas hevosten hoitaja sitten muutaman vuoden kuluttua!

Milja tykkää tuosta joulukalenterista sen verran kovasti, että haluaisi heti perään avata jo uuden pussukan. Vähän väliä saakin muistutella, että seuraava luukku avataan vasta huomenna. 

Miljalla on myös ihan tavallinen partiolaisten kuvakalenteri, jonka ihana kummitäti osti. Luukut tyttö kyllä avaa vähän turhankin innokkaasti, teippiä on saanut jo käyttää kalenterin paikkailussa.

Ultra

Maanantaina tuli täyteen 28 raskausviikkoa ja meillä olikin ultra. Tarkistettiin oliko istukkaa noussut riittävästi mahdollistaen normaalin synnytyksen. Olihan se ja se teki mut todella iloiseksi. Yksi mikä teki mut vielä iloisemmaksi, oli se, että kätilö kysyi, saako tutkia vauvaa 4D-ultralla! Mä en ollut tiennyt, että Vaasassa on tuohon mahdollisuus, mutta laite oli kuulemma aika uusi ja vain yhdessä huoneessa, joten meillä oli tuuria matkassa. Olihan se ihanaa nähdä pieni niin hyvin. Kasvot näkyi tosi selvästi ja saatiinkin kuva mukaan. Viikkoja oli jo aika paljon ja jos joku tuota 4D-ultraa suunnittelee niin voisinkin suositella sitä aikaisemmilla viikoilla, että saa parempaa kuvaa.

Vaikka tuo olikin ihanaa, niin en mä varmaan lähtisi yksityiselle teettämään tuota ja maksaisi siitä useampaa satasta, ei tästä enää niin hurjan montaa viikkoa ole niin nähdään pikkuinen ihan livenä! <3

Kuvassa näkyy tuo musta kohta, mutta se kuulemma vain tuli kuvaan, eikä vauvan päästä oikeasti puutu tuollaista palasta. :D Muutenkin tämä kuva ei oo niin selvä, kuin se kuva mitä ruudulta näkyi. Vauva kasvaa hyvin, käyrien yläpuolella mennään ja painoarvio oli nyt 1200g. Toivottavasti paino ei ainakaan yli 4kg menisi, ehkä se tasaantuu vielä. Mulla tuleekin ihan viimeisillä viikoilla vielä synnytystapa-arvio, aiemman sektion vuoksi. Silloin saadaan vielä uusi painoarvio.

Miljan aikana painoarvio meni tosi hyvin, painoksi arvioitiin 3400g ja viikon kuluttua, kun Milja syntyi, oli paino 3440g.

Pieni pala makuuhuonetta

Ah, mikä ihana paikka! Makuuhuone on varmasti paras huone kodissa, nukkuminen on ihanaa ja sitä voisinkin nyt tehdä 24/7. Just heräsin päikkäreiltä, Milja vielä nukkuu. Toivottavasti saisin rahassa kirjoittaa ja juoda kupillisen teetä. 

Joulukuu on päässyt jo hyvään vauhtiin ja meillä onkin melkoisen innokas neiti availemassa joulukalenteria. Kaiken aikaa saa olla muistuttamassa, että 'huomenna avataan vasta seuraavan kerran'.

Vähän jännittää, miten kiireiseksi meidän joulukuu muuttuu. Ainuttakaan lahjaa ei edelleenkään olla ostettu, mutta viikonloppuna ehkä aloitetaan sekin duuni. Jotain tahtoisin myös tehdä itse. Mulla on ollut tapana muistaa myös isovanhempia ja mun kummitätiä ja itsetehty lahja on siihen hyvä. Jotain pientä ja ajatuksella ja rakkaudella tehtyä. Viime vuonna tehtiin sinappia ja kookospalloja, aiemmin kummitäti on saanut myös tuubikaulahuivin, mutta tumput ja muut saa jäädä. En oo kovinkaan taitava näpertäjä langan kanssa. Olisiko hyviä ideoita itsetehtyyn lahjaan? 

Eilen oli muuten taas ultra ja se sai mut superhyvälle mielelle, siellä oli nimittäin meille pieni ylläri! Siitä kirjoitan myöhemmin lisää, ettei mee liian sekavaksi. 

Nopea banaaninuttura

 Tuli tehtyä mun tädille nopea pikkujoulukampaus. Päädyttiin banaaninutturaan ja tässä meni ihan oikeasti ehkä 15-20 minuuttia, joten on ihan pikaisesti väsätty. Pohjalla oli ollut suuret rullat, joka helpotti kampauksen tekemistä. 

Siitä on tosi pitkä aika, kun oon viimeksi näitä ihan kunnon kampauksia, kiharoita/laineita lukuunottamatta, tehnyt. Oli ihan kivaa pitkästä aikaa verestää muistoja näidenkin suhteen. Olin kyllä yllättynyt, miten hyvin taidot/näppäryys on tallella.

Multa toivottiin postausta koskien parturi-kampaajan työtä ja opintoja. Ajattelinkin sellaisen toteuttaa jossain määrin, kunhan vaan saan tarpeeksi aikaa sellaiseen. Haluaisinkin kysyä; onko jotain tiettyä asiaa, mistä haluaisitte mun kirjoittavan? Tuosta aiheesta kun saisi vaikka kuinka paljon kirjoitettavaa, niin olisi kiva kirjoittaa mielellään jotain sellaista, mikä lukijoita kiinnostaa. 

Torstain tohinat

Tämä aamu alkoikin samoissa merkeissä, kuin eilinen. Näkö alkoi mennä oudoksi pikkuhiljaa ja heti ajattelin, että hitto taas migreeni. Hetken kuluttua en taas nähnyt melkein mitään. Suunnilleen tunti meni ja näkö palasi, mutta pääkipua ei tullut! Ihan ihme juttu, mutta olin oikeasti tosi onnellinen ja hyvä kun en hyppinyt katosta läpi innostuksissani (se olisikin ollut näky tämän koripallo-mahan kanssa).

Saatiin tehtyä kaikki aamutoimet kunnolla ja leikittiin yhdessä leikkejä, mistä Milja pitää. 

Ruoan jälkeen päätettiin lähteä katsomaan Miljan kahdeksan päivää vanhempaa serkkupoikaa. Milja oli vähän kiukkuisella tuulella, kun yleensä mennään päikkäreille lounaan jälkeen, mutta nyt mentiinkin leikkimään! Muutaman tunnin leikkimisen jälkeen maistui kyllä uni ja mä sain hetkeksi istahtaa alas ja nauttia omasta ajasta.

Myöhemmin leikkasin vielä äidin ja siskon poikaystävän hiukset, ettei taidot pääse ruostumaan. Kiva huomata, että näppäryys ja nopeus on tallella. Sormet syyhyäis jo tekemään vähän jotain erikoisempia leikkauksia tai värjäyksiä, mutta värien kanssa ei uskalla kovin rohkeaksi kokeilijaksi näin kotioloissa heittäytyä. 

Tehtiin tänään, tai mun äiti teki meillä, iltapalaksi riisipuuroa. Oli kyllä taivaallisen herkullista, ja niin jouluista. Tehtiin puuro kookosmaitoon, koska Miljalla on maitoallergia. Suosittelen kokeilemaan, jos ei vierasta kookoksen makua, joka ei kylläkään kovin voimakkaasti tuossa puurossa maistu. Nyt on masut täynnä, mutta onneksi tuota herkkua jäi vielä vähän aamuksi. ♥

Höpöhöpö

Mun piti tänään valoisaan aikaan kuvailla ne muutamat hassut pikkuruiset vaatteet, mitä ollaan tulevalle vauvalle ostettu. Aamu lähti kuitenkin käyntiin vähän kurjissa tunnelmissa, nimittäin mulle iski migreeni. 

Otin äkkiä panadolia, vaikka tiesin ettei se auta. Miljalle ei keitettykkään aamupalaksi kaurapuuroa, koska mä en nähnyt riittävän hyvin, joten syötiin sitten jogurttia. Hyvin maistui! Milja leikki ja mä makoilin sohvalla peiton alla kylmissäni ja pikkuhiljaa näkökin palautui normaaliksi, jonka jälkeen pääkipu yltyi. Yritin pitää silmiä kiinni sen verran mitä uskalsin Miljan ollessa siinä vieressä. Lepääminen helpotti vähän ja myöhemmin kun Milja meni päiväunille, niin mä torkuin siinä vieressä melkein tunnin ajan. 

Loppupäivä menikin sitten oikein mukavasti. Mun sisko tuli kylään wienernougattien kanssa (mun lempikarkkeja!), höpistiin, juotiin teetä ja se leikki Miljan kanssa. Myöhemmin tehtiinkin ruoaksi pitsaa ja Milja lisäsi taikinaan jauhot. Se on niiiin reipas tyttö!

Onneksi oltiin eilen ulkona kahdesti, kun vielä oli lumi maassa. Meillä nimittäin alkoi sitten illalla sataa vettä. Mutta eiköhän se lumi sieltä vielä kuitenkin takaisin tule. 

Mä käyn nyt kaupasta hakemassa muutaman banaanin ja rahkan mun illan herkutteluhetkeen. Käydään saunassa koko perhe, jonka jälkeen istahdan sohvalle M:n kainaloon katsomaan Greyn anatomiaa! On ehkä paras sarja mitä tv:stä tällä hetkellä tulee, sen lisäksi katson vaan Salkkarit, nekin sen takia kun oon niihin tottunut.