Sivut

torstai 31. lokakuuta 2013

Mitä tarvikkeita vauva tarvitsee?

Ajattelin kirjoittaa, mitä olisi hyvä olla kotona odottamassa pienokaista. Esikoista odottaessa mietin kuumeisesti, mitä kaikkea vauva oikeasti tarvitsee ja selailin netistä kaikkia listoja. Pakko myöntää, että luulin meiltä jo löytyvän kaikkea tarpeellista, mutta aika paljon on kaikkea pientä ostettavaa.


Sänky + reunapehmusteet
Miljan vanha sänky jää vauvalle. Meillä olisi myös kehtojalat, mihin saa ''sängyksi'' äitiyspakauksen laatikon, mutta kehto saa nyt unohtua. Uskon, että se olisi hyvinkin nopeasti kumossa isosiskon toimesta. 
Meillä on vielä sellaiset korkeammat tähtikuvioiset reunapehmusteet. Ne sopiikin paremmin pienelle vauvalle, Miljaa jotenkin alkoi ahdistaa se, ettei tuolta nähnyt minnekkään suuntaan. Pikkuvauvalle täytyy vielä hankkia sellainen verho sängyn päälle.


Turvakaukalo + telakka
Meiltä löytyy Miljan vanha kaukalo ja telakka, merkiltään Brio. Oon ollut siihen tyytyväinen, joten se saa palvella myös seuraavaa pienokaista. Kaukalo on kevyt kantaa, mutta asento on aika ''istuva'' ihan vastasyntyneelle. Myöhemmin tuo ''istuva'' asento olikin meidän pelastus automatkoilla, kun Milja ei tykännyt ikinä makoilla, aina piti pöngätä ylös.

voi miten pieni Milja on ollut. Nyt sen pää tulee jo tuolta melkein yli.
Vaunut
En aio ostaa sisarusrattaita. Mä rakastan meidän Emmaljungia ja vauva saa kulkea niissä. Ne on yhdistelmärattaat tuolla kovalla kopalla, mikä kuvassa näkyy. Ratasosa on nyt käytössä. Tuo koppa on tosi tilava ja ihanan suojaisa. Tykkään myös tuosta beigestä/hiekasta väristä, menee pojallekin, jos sellainen sattuu meille syntymään. :) Emmaljungat on kyllä superkevyet työntää ja kulkee maastossa kuin maastossa. Näillä jaksaa kävellä pitkiäkin lenkkejä. Heittoaisaa ei oli mutta säädettävä työtöaisa on. Ei oo kyllä koskaan tullut tarvetta heittoaisalle. Nää kyllä vie voiton mennen tulle mummolassa olevien Firkonien rattaiden kanssa! Ero on melkoinen.
Lisäksi hommataan seisomalauta, missä Milja saa sitten seistä. Mun tietääkseni on vielä jonkunlainen istuin, jonka voi kiinnittää vaunuihin? Sisarusrattaat ostetaan vasta sitten, jos niille on tarvetta. 



Sitteri
Meillä on Babybjörnin balance sitteri ja sillä jatketaankin. Oli ihan huippu! Mies kävi ostamassa tämän samana päivänä kun Milja syntyi, kysymättä multa mitään. Ihana! Tossa on monta vaihtoehtoa, miten pystyasennossa tahtoo vauvaa pitää. Yksi hyvä puoli tässä on sekin, että vauva saa itse keinutettua sitteriä todella helposti. Kovin monissa ei tätä mahdollisuutta ole.



Kylpyamme + lämpömittari, meillä on myös kylvetystuki, joka todettiin erittäin hyödylliseksi. Ei tarvi pelätä, että pieni vauva luiskahtaa käsistä, jos kylpyvedessä on esimerkiksi öljyä. Myös yksin kylvettäminen on helppoa, kun vauvan saa kunnolla pestyä. Muuten se oli alussa ainakin mulle tosi hankalaa ilman tukea. Nämä siis jää myös isosiskolta vauvalle.

Hoitopöytä tai vaipanvaihtoalusta
Meillä oli Miljan vauva-aikana pinnasängyn päälle laitettava puinen Brion taso. Koin sen todella turhaksi, koska se piti siihen joka kerta erikseen nostaa ja jossain vaiheessa laskettiin pinnasängyn toinen reuna alas, niin hoitotaso ei enää siihen käynyt. Meillä olikin vain sitten käytössä tämä hoitoalusta, joka löysi paikkansa kylpyhuoneesta pesukoneen päältä. Mun mielestä oli tosi kätevää, että hoitopiste sijaitsi kylpyhuoneessa; ei tarvinut kantaa vauvaa pyllypesulle (useita kertoja päivässä) toiseen huoneeseen ja kaikki muutkin pesut oli helppo suorittaa, kun vesipiste oli ihan vieressä. Pesukoneen hurina myös rauhoitti koliikkivauvaa. Tällä samalla menetelmällä siis jatketaan seuraavankin kanssa.

Toppavaatteet, talvipipo, kypärälakki, tumput ja töppöset
Vauvan laskettuaika on Helmikuun lopulla, joten jonkunlainen toppahaalari varmasti olisi tarpeen. Meillä on kuitenkin Miljan jäljiltä pikkuista odottamassa Eisbärchen -kaukalolämpöpussi. Todettiin tämäkin erittäin toimivaksi ja tosi lämpimäksi. Ihan normivaatteiden päälle laitetaan varmaan vielä merinovillahaalari. Ihan pikkuiset kun tahtoo paleltua niin kovin herkästi. Kypärälakiksi suosittelen ehdottomasti Ruskovillaa.

Vaatteita
Täytyy taas mainita, että uudelle tulokkaalle on vaatteita ostettu kovin vähän. Yksi syy tähän on se, että Miljan vanhoja vaatteita on meillä komero pullollaan, joten niistä jotkut saa mennä enshätiin ja toinen syy on se, että ei tiedetä vauvan sukupuolta. Mulla onkin tarkoitus lähteä kunnon shoppailukierrokselle, kunhan vauva syntyy!
Muutaman tärkeimmän voisin tässä nyt mainita, mitä kannattaa vauvalle olla kotona valmiina:
-Bodyja (kietaisumalli kaikista paras, on helppo pukea)
-Puolipotkuhousuja
-Housuja
-Talvella pitkähiaisia paitoja, jos sisällä sattuu olemaan viileä
-Sukkia
-Tumppuja sisälle
-Yöpuku (Tutan oman koin parhaaksi, koska siinä on vetoketju. Ei tarvi yöllä alkaa napittaa silmät ristissä, jos joutuu vaipanvaihtohommiin. Siinä on myös jalkaterät ja käännettävät hiat kämmenien päälle)
-Ohut lakki sisäkäyttöön 

Pienempiä tarvikkeita
-Kynsisakset (kynsiä ei saa leikata ennen kahden vkon ikää)
-pumpulikuikkoja (navan puhdistamiseen ja korvien kuivaamiseen) 
-hiusharja (irrottaa karstaa)
-vanulappuja (aamupesuille) 
-puhdistusliinoja
-kylpypyyhe
-talkkia
-öljyä (totesin Ceridalin öljyn parhaaksi, babyoilit haisi järkyttävälle)
-perusvoidetta
-bepanthen (hyvää kaikkeen)
-tutteja (silikoni ja luonnonkumi) 
-tuttipulloja (sopivan pieniä + pari korviketta kaappiin varuuksi) 
-rintapumppu + maidonkerääjä (pumppu löytyy jo, mutta kerääjä meni roskiin) 
-liivinsuojia (tulee tarpeeseen ainakin alussa)
-kylpyvaahto tai muu vauvan saippua
-harsoja (ruokailuille)
-peppupyyhkeitä (pehmeitä)
-viltti (vauva voi makoilla sen päällä), 
-kuumemittari (pienen vauvan lämpöä tarvii aluksi mitata päivittäin), 
-nenä-frida (todettu toimivaksi, lisäksi vielä keittosuolatippoja)
-pulloharja 
(-höyrystreriloija, meillä on sellainenkin. Mä olin tosi tarkka esim rintapumpun keittämisen suhteen ja mulla vaan meni totaalisesti hermot siihen hommaan. Ostettiin sitte BabyStylestä Aventin mikrosteriloija, se oli tosi hyvä ostos! Vettä steriloijaan, tiskatut pumput, tutit ym sinne ja koko höskä mikroon. Noin helppoa. Onneksi ostettiin.)

vauvakutsut Miljan odotusaikana <3
Vaippoja
Viimeksi sain vaippoja baby showereiltani. Kokoja oli 1 ja 2. Todettiin kuitenkin vauvan synnyttyä, että kakkoset oli parempia. Tällä kertaa ei varmaankaan osteta vaippoja etukäteen, vaan mies saa sitten käydä vaippaostoksilla, kun vauvan on syntynyt ja koko on selvillä. :) Tuo vaippojen ostaminen kun on jo ihan tuttujuttu hänellekin. 

Leluja
-Leikkimatto, Miljan vanha ihana leikkimatto jää vauvalle. 
-värikkäitä leluja ja kuvia ympärille

Kantoliina tai -reppu
Meiltä löytyy Babybjörnin kantoreppu, mutta haluaisin uudelle vauvalle kantoliinan. Tuo rintareppu pitää pienen mun mielestä liian istuvassa asennossa.

Toivottavasti tästä oli jollekin apua. Unohdinko listalta jotain oleellista? :) 

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kuulumisia ja uhmailua

Heippa!

Ajattelin ''pitkästä aikaa'' kirjoitella ihan vaan meidän kuulumisia.
Mulla tämä väsymys jatkuu ja jatkuu. En enää tiedä mitä tekisin ja onkohan se hemoglobiinikaan noussut, vaikka rautaa syönkin. Äsken nukuttiin melkein kahden tunnin päikkärit ja mä olisin vaan voinut jäädä sänkyyn vaikka koko loppupäiväksi. Aamulla sängystä ylöspääseminen on lähes mahdottomuus. Hmm, ehkä tää tästä helpottaa. Miten saisin itsestäni pikkasen virkeemmän?

Oltiin maanantaina muskarissa ekaa kertaa. Ihan kivaa oli ja kiva kun Miljalla on jotain kunnon toimintaa. Kotona kun tulee aina helposti tehtyä samoja asioita päivästä toiseen.
Eilen mentiin viellä MLL vauvakahvilaan, joka on suunnattu myös taaperoille. Siellä oli tosi hauskaa! Milja sai leikkiä 1,5tuntia muiden lasten kanssa. Ei olla koskaan oltu missään, missä olis noin paljon pieniä lapsia ja leluja. Miljalla oli oikeesti niin superhauskaa, että kotiinlähtemisestä seurasi melkein puolentunnin huutokonsertti ja hillitön raivoaminen! Minne meidän kiltti ja rauhallinen tyttö on kadonnut?


Tätä raivoamista on nyt ollut muutamana päivänä ja se on ihan oikeesti tosi outoa mun mielestä, en mä oo tottunut siihen, että Milja käyttäytyis agressiivisesti tai osoittais omaa tahtoaan noin paljon.
Mua on oikeastaan naurattanut nää raivonpuuskat, mutta en todellakaan sitä näytä. Oon yrittänyt olla välittämättä turhasta kitinästä ja olla tiukkana, jos sanon jotain. Puremisesta ja lyömisestä en tykkää, sen Milja huomaa ja pyytää anteeksi haalamalla ja antamalla suukon. Anteeksipyytämistä kuitenkin tapahtuu nyt koko ajan harvemmin ja harvemmin. Jos tää jatkuu kauankin, niin varmasti pidemmän päälle  ei enää naurata. 




Tämä ihana smoothie auttaa jaksamaan ja on hyvä välipala. Mulla ei nyt mitään mittoja ohjeeseen ole kun heitän kaikkea fiiliksen mukaan, mutta kerron kuitenkin, mitä tämä mun herkkuvälipala sisältää.

-jäisiä mansikoita
-jäisiä mustikoita
-turkkilaista jogurttia
-maitoa
-kaurahiutaleita

Nuo kaikki vaan sauvasekoittimella tai blenderillä suhautetaan sileäksi. Kaurahiutaleita ei kannata laittaa liikaa, koska ne turpoaa nesteessä, jos smoothie on esimerkiksi jääkaapissa hetken. Sokeria voi heittää vähän sekaan, jos haluaa. Nam.
Nyt mennäänkin syömään eilistä kasvissosekeittoa. Tultiin eilen miehen kanssa siihen tulokseen, että Miljalle on tainnut jäädä jotain traumoja soseensyömisestä, koska mitkään soseruoat ei tahdo maistua. 

tiistai 29. lokakuuta 2013

Milja osaa

Mitä kaikkea tämän ikäiset yleensä osaavat? Milja on nyt 1v3kk (ihan pian) ja mun mielestä hän osaa jo niin paljon kaikkea. Aika vähän oon lukenut mitään juttuja mitä tän ikäiset yleensä tekee, puhuuko ja juokseeko ym. Oon ihan pihalla näistä jutuista ja en oo muutenkaan vertaillut Miljaa muihin. 

Milja alkoi kävellä vähän ennen kuin täytti vuoden. Se oli niin ihanaa katseltavaa. Kävely alkoi tosi nopeasti. Heti kun kunnon ensiaskeleet otettiin, niin pari päivää siitä ja käveltiin ihan kunnolla. Nyt täällä jo juostaan kovaa vauhtia. Milja on aina ollut tosi varovainen. Silloinkin kun seisoi tukea vasten, niin laskeutui alas aina todella varovaisesti. Heti kun hän oppi kiipeämään sohvalle, ehkä joskus 9kk iässä (voi olla että jo aiemminkin), oppi hän myös tulemaan sieltä hienosti alas jalat edellä. Nykyään meillä kiipeillään kaikkiin hölmöihin paikkoihin (esim kaikkiin laatikoihin), toki Milja on edelleen aina varovainen, mikä on mun mielestä tosi hyvä juttu.
Milja on myös kova tanssimaan, heittelemään palloa (ja muita tavaroita suuttuessaan) ja potkimaan palloa. Muuten tyttö on tosi rauhallinen, sellainen ihmettelijä enimmäkseen, mutta kotona on välillä hurjaakin menoa, ainakin nukkumaanmenoajan jälkeen. :) Temperamentia löytyy, erittäin paljon. Tiedä sitten onko se hyvä vai huono juttu. Vielä meitä ainakin naurattaa koko asia, mutta teini-iässä ei enää välttämättä;)

Milja osaa sammuttaa television ja tuo tavaroita, jos pyydän tai vie tavaroita pois, sekä kerää sotkujaan jos pyydän (ei todellakaan joka kerta).
Milja tykkää tosi paljon kirjoista, niitä täytyisi lukea ihan koko ajan ja illalla tulee itku, kun iltasatu loppuu. Meillä asuu myös nukkevauva, jota täytyy hoitaa. Vauva saa pullosta maitoa ja sitä kuskataan rattailla. Neidillä on myös yksi pieni sininen kippo ja sellainen legotalikko, jota pitää haarukkana ja sillä syö itse, syöttää kaikkia leluja ja äitiä ja isiä, välillä myös muita. 
Hän on myös todellinen hienohelma. Aina kun mä meikkaan, niin Miljan täytyy saada meikkisieni ja hän meikkaa myös. Rasvaa levitetään jalkoihin ja kasvoille. Hiuksia harjataan hienosti, äitin ja isinkin..
Milja tietää, missä on korva, silmä, suu, nenä, poski, napa ja varpaat.
Tyttö on myös kovin eläinrakas ja tykkää erityisesti kissoista. Kissoja silitetään, oli ne sitten tv:ssä, lehdessä, pehmoleluna taikka ihan elävänä kissana. :D
Milja vilkuttaa, osoittelee jos tahtoo jotain ja taputtaa hienosti. Kengät hän osaa pukea itse. Ne uudet Vikingin kengät, mistä kirjoitin jo aiemmin, onkin Miljalle todella rakkaat. Hän myös tykkää vaatteista ja tyhjää aina vaatelipastonsa lattialle ja kulkee mekkojen kanssa ympäri asuntoa ja halailee niitä. Miljalla on myös joku sukkafetissi, sukkia otetaan jokapaikasta ja niitä piilotetaan ympäri asuntoa!
Hän osaa näyttää eleillä tosi hyvin mitä tahtoo, jos mä vaikka sanon etten ymmärrä. Milja myös ymmärtää tosi paljon asioita, tuntuukin että onko sellaista asiaa edes mitä hän ei ymmärtäisi :D
Kaikista lemppareinta puuhaa on kylpeminen ja saunominen! 

Vaikea ajatella, mitä Milja osaa. Tuntuu että kaikki on jo niin tavallista ja sitä näkee päivittäin, joten on aika hankala yhtäkkiä miettiä mitä kaikkia taitoja löytyy.
Sanoja on alkanut tulla viime aikoina älyttömiä määriä ja ollaankin miehen kanssa ihan ymmällämme, kun lähes joka päivä tulee joku uusi sana. Kaikkia ei kylläkään lausuta ihan niinkuin pitäisi.. :D

Tässä joitan sanoja mitä Milja sanoo; kissa, heppa, isi, iskä, äiti, paappa, pappa (muumi), kukka, tukka (sukka), kennä (kenkä), poppaa, pipi, auts, Mika, karkkia, tyttö, tutti, avaa, vettä, nam, kiitti, itte, näin, tähän, lamppu, pissa, kakka :D, hei, moi, napa, ruokaa, nukkuun, kukkuu, vaippa, tadaa, pöö, kiikkuu, rikki, tippu, loppu, joo, ei.

Ihan varmasti näitä sanoja on vielä monta, joita mä en nyt vaan saa päähäni. Mutta aika monta tuossakin jo on, yli 40, hui! :)

Milja laulaa kolmea laulua; piippolan vaaria, ihhahaata ja muumia.
Osaa kertoa mitä lehmä, kissa, koira, hevonen, lammas ja kana sanoo. Kaikista paras on toi kana ''kotkotkoootkotkoot''. 
Kun Milja kutittaa niin silloin hän sanoo ''kutikutikuti'' ja hihittää. Kiikussa sanotaan ''kiik-kuu, kiik-kuu''.

Meidän täytyy olla nykyään tosi tarkkana mitä suusta päästetään, tuntuu että varsinkin kaikki vähän rumemmat sanat, mitä välillä lipsahtaa, matkitaan. Meillä asuukin todellinen papukaija. 
Milja on vieraiden aikana tai vieraissa paikoissa vähän hiljainen, eikä oikein sano mitään. Kotona tulee koko ajan juttua ja myös sitten, jos ihmiset on tuttuja ympärillä. 
Siinä nyt suurinosa mitä mä sain päähäni Miljan taidoista. 

Mitä teidän lapset osaavat / on osanneet tässä iässä? :)








maanantai 28. lokakuuta 2013

RV 23

Tänään tuli täyteen tasan 23 raskausviikkoa! Viikot vaan menee huomaamatta ja masu kasvaa. Pakko myöntää, että tässä vaiheessa täytyy itsekin laskea montako niitä viikkoja nyt oikeesti tuli täyteen ja miettiä millä viikolla oli edellinen neuvola :D Ensimmäisessä raskaudessa kun oli selvillä koko ajan päivistäkin. Vauva potkii jo aika kovaa ja alavatsaa särkee, se kai johtuu kasvavasta kohdusta, mutta täytyy sanoa tuosta seuraavassa neuvolassa, jos ei särky lopu ollenkaan.




Jostain syystä blogger muuttaa kaikki kuvat huonolaatuisiksi, mitä yritän laittaa. Koitan lisätä illalla kuvia. :)

Bloglovin

Voit seurata blogia myös Bloglovinin avulla! Follow on Bloglovin

lauantai 26. lokakuuta 2013

Ahdistava leffailta

Tänään meillä oli kunnon siivouspäivä. Oikeastaan mä siivoilen ja imuroin päivittäin, sekä pyyhin pölyjä. Kerran viikossa sitten siivotaan oikein kunnolla. Kun olin lapsi, meidän siivouspäivä oli perjantai, oli kiva olla viikonloppu ja rentoutua siistissä kodissa. Ehkä meilläkin voisi olla näin, kunhan aikataulut antaisi periksi sen verran.
Meillä olikin miehen kanssa tänään leffailta, pitkästä aikaa. Katsottiin Kasipallo ja en kyllä suosittele kyseistä leffaa. Oli hirveen ahdistava eikä jäänyt hyvä fiilis. Tykkään enemmän sellaisista elokuvista, joiden jälkeen jää miettimään kyseistä elokuvaa hyvillä mielin.

Sytytin vähän kynttilöitä valaisemaan pimeää olohuonetta. Osa on ehkä vähän liian jouluisia, mutta näihin viime vuoden jäänteisiin on pakko tyytyä tässä vaiheessa, kun en ole kynttiläostoksille vielä päässyt lähtemään tämän vuoden puolella. Meidän olohuone kaipaisi kyllä kipeästi jonkunlaista lattiavalaisinta sohvan nurkkaan, ehkä vielä tämän talven aikana.. 






Nyt taidankin käydä suihkun kautta lepäilemään lämpimään kainaloon. <3

perjantai 25. lokakuuta 2013

Helloooo Friday!

Ja näin syötät  ällöttävät kalkkitabletit lapselle...

Meillä siis allergiaepäilyn vuoksi tällä hetkellä maidoton ruokavalio. Riittävä kalkinsaanti on hyvin tärkeää ja sen vuoksi Miljan täytyy saada sitä purkista lisänä.

Alussa yritin antaa tablettia paloina, mutta ei maistunut. Sitten yritin jauhaa tabletin jogurtin sekaan, mutta eihän sekään maistunut. Yritin kaikkea, mutta ei onnistunut. 
Lopuksi oli pakko sanoa tämän olevan karkkia (joo-o, olen kamala äiti kun huijaan tyttöä.. pakon edessä mitä vaan). Maistui! Nyt joka päivä Milja syö kiltisti tablettinsa kuudessa pienessä palassa mutisematta.


Tänään meillä piti olla siivouspäivä, mutta suunnitelmat muuttui. Pian leikkaan siskoni poikaystävän hiukset. Pysyy taito yllä! 
Ei olla älyttömän pitkään aikaan syöty mitään valmisruokaa, ehkä tänään voisi olla pitsapäivä, taikka -ilta.. sitten kun Milja nukkuu. :)


torstai 24. lokakuuta 2013

Mulla nyt on vaan vähän vaikeeta, kun mä kuitenkin oon raskaana

Manasin tänään kaverille, miten tylsää hommaa raskaana oleminen on.
Olo on jotenkin pyöreä tai siis paremminkin sanottuna pehmeä. Se ei johdu liikakiloista, mutta se pehmeys vaan tulee jostain. Kasvoilla on koko ajan ärsyttävän lempeä ilme, se pehmeys sen tekee, ihan varmasti!

Välillä, tai siis tosi usein, on päiviä kun kaikki vaatteet näyttää ihan hirveiltä päällä ja joka suunnasta näyttää lihavalta. Toiset paidat on kuin makkarankuoria ja toiset jää rumasti tönköttämään joka suunnasta. Huoh. On tää elämä välillä niin hankalaa. En mä kuitenkaan aio ostaa kaappia täyteet uusia vaatteita muutaman hassun kuukauden takia. Tää pyöreys ja pehmeys häviää sitten kun se uuden tulokkaan alkuhuuma on ohi. TOIVOTTAVASTI!

Tässä tämä pehmeä äiti kera bad hair dayn ja bad face dayn. Varmasti tätä olotilaa lisää vielä ihan järkyttävä väsymys!



Loppuun haluan sanoa vielä jotain kivaa..
Nukkuva lapsi, varsinkin se oma, on kauneinta mitä maa päällään kantaa, vai mitä?



Tällä hetkellä toivoisin, että meillä näyttäisi juurikin tältä. Toive taitaa olla vain kaukainen haave. Tosiasiassa rauhallinen kiltti lapsi juoksee täällä juoksee pää kolmantena jalkana ja tuhoaa paikkoja sen minkä ehtii. Kahdessa minuutissa on olohuoneen lipasto tyhjennetty lattialle. Jos jokin ei onnistu, suututaan ja tavarat lentelee ympäriinsä. Ehkä ne on ne hampaat, jotka tekee tuloaan. 

Hyvää yötä<3

Kauan metsästetty haalari ja lempparikengät

Taidan olla lähipiirissä tunnettu siitä, että teen kaiken ihan viimetipassa. Parempi myöhään, kun ei milloinkaan!
Hommattiin talvihaalari vasta ihan hetki sitten. Olin kesästä asti kyllä ollut sitä mieltä, että Ticket meille tulee, mutta mikään väri ei oikein sytyttänyt. En halunnut täksi talveksi sitä perinteistä pinkkiä, jokainen edellinen haalari on ollut pinkki.. Pian alkaa pinkki tulla jo korvista!
Sitten löysin sen täydellisen värin, minkä halusin ehdottomasti Miljalle! Tätä väriä ei vaan enää uutena saanut. Koostakaan en ollut varma. Katselin kaikki fb-kirpparit ja huutonetit, sekä kyselin mittoja. Milja on 77cm pitkä ja lopulta päädyin kokoon 80, sillä en halua ostella monia eri haalareita yhden talven aikana. Olen myös sitä mieltä, että on parempi jos haalari on väljä, kamalaa jos lahkeet tai hihat nousee ja puristaa. Muutenkin väljempi malli tuollaiselle pienelle liikkuvalle on mukavempi päälle ja väliin mahtuu kovemmilla pakkasilla sitten vielä villahaalari.




Väri on siis tumman lila, ennemminkin luumu ja kuva vähän vääristää väriä. Sävy on ihanan lämmin talven pimeille pakkaskeleille. Metsästin kokoa 80 jokapaikasta, mutta mistään ei tahtonut löytyä. Lopulta sattumalta huomasin yhdellä fb-kirppiksellä juuri tämän haalarin! Laitoin myyjälle viestiä ja huomasin, että hän asuu parinkymmenen kilometrin päästä meistä. Mahtavaa! Päästään varmasti sovittamaan pukua ennen ostamista, sekä näen vielä kunnon paikanpäällä. Myyjä vastasi, että itseasiassa he asuivat nyt samalla paikkakunnalla, kuin me. Olin ihan innosta soikeana ja taidettiin lähteä sovittamaan haalaria jo samana päivänä. 
Haalari oli täydellinen! Väri oli juuri sitä mitä halusin ja puku sopivan väljä, menee varmasti koko talven. Vetoketju menee kiinni ihan ylös saakka (po.pissa vetoketju jäi ylhäältä hieman auki). Karvahuppu tekee haalarista ihanan suloisen. Tämä lähti heti meidän matkaan ja olin todella tyytyväinen! :)


Hankintalistalla olisi vielä sopiva pipo. Kuvassa on viimevuotinen, joka jää varmasti liian kylmäksi kunnon pakkaskeleillä. Pipo saisi olla valkoinen, ettei kokonaisuus ole sitten liian synkkä. Hanskatkin ovat viimevuoden, niitä on pidetty ainoastaan pari kertaa, koska viimevuonna käytössä oli lähinnä ''toppatumput'', kun Milja oli niin pieni vielä. Vetoketju hanskojen sivussa helpottaa pukemista huomattavasti.


Halusin Miljalle myös erillisen kauppatakin. En oo koskaan pukenut välikausikeleilläkään haalaria kauppaan mentäessä, kun autolla liikutaan. Uskon, että talvellakin käytetään aika paljon takkia, jos ei ulkona ole älyttömän kylmä ja kuljetaan ainoastaan autolla.
Oltiin Elokussa Kreetalla, Haniassa ja olin jo ennen reissua katsellut Zaran valikoimaa. Löysin täydellisen sinisen toppatakin, rusetti koristeena rinnassa. Pidin peukkuja, että liikkeessä paikan päällä olisi juuri näitä takkeja. Hanian Zarassa löysin heti nämä takit! Kaikki oli niin suloisen värisiä ja ihania, hinnatkin oli vähän halvemmat, mitä netissä. Koitettiin ensimmäisenä sitä sinistä, mihin olin kovasti nettisivuilla ihastunut. Se oli jotenkin poikamainen... Ei ollut yhtään meidän juttu, ei käynyt Miljalle tällä kertaa. Sitten mietin tahdonko valkean vai murretun vaaleanpunaisen. Mielummin valkea, koska siihen on helppo yhdistää muita värejä. Sovitettiin valkeaa, kokoa 86, oi miten suloinen se olikaan Miljan päällä, mutta se oli hivenen liian iso. Päätettiin silti ottaa se koko, koska Milja ehtisi vielä vähän kasvaa ennen takin käyttöönottoa. Nyt takki on ihan sopiva! :)



Kuvassa näkyy aika hyvin takin todellinen väri. Pipoa kaipaisi tämäkin asu, jotain hempeää.. :) Huomaa oikeassa yläkulmassa viuhahtava nukke...


Sitten oli edessä vielä se vaikein ostos... KENGÄT! Miten osaan ostaa noin pienelle sopivat kengät, mistä tiedän ettei ne kinnaa ja purista? Luin äärettömästä keskusteluja eri kengistä. Kuomat ei pitäisi vettä ja olisiko noin pienen yhtä vaikea kävellä niillä, kuin kumisaappailla. Tepsuja katsoin, mutta eivät nekään sitten iskeneet. Tahdoin päästä helpolla ja päätin, että meille tulee ainoastaan yhdet kunnon talvikengät, sellaiset jotka pitää vettä ja ovat myös lämpimät. 
Eräs kaunis päivä sitten lähdettiin kenkäostoksille Vaasaan Kenkäextraan. On tosi hyvä paikka ja asiantuntevia myyjiä. :) Suosittelen!
Heti myyjä tuli kyselemään, tarvitaanko apua. No totta hitossa me tarvitaan! Miten kukaan voi osata ostaa ensimmäiset talvikengät lapselle, joka ei puhua pukahda sanallakaan miltä se kenkä tuntuu.
Myyjä mittasi jalan ja alettiin etsiä sopivaa kenkää. Kerroin haluavani kengältä vedenpitävyyttä ja lämpöä. Sanoin myös, että toiveena olisi mahdollisimman neutaali väri -ei pinkkiä, kiitos.
Ensimmäisenä sitten sovitettiin Vikingin Gore-Tex kenkiä, myyjä lupasi niille 100% vedenpitävyyden. Koko oli 22. Kenkä tuntui hyvältä Miljan jalassa, ei hyörinyt ja pyörinyt ja pukeminen oli helppoa ja vaivatonta, käveleminen myös.   Se oli siinä, nämä kengät me ostetaan!



Näiden kenkien tultua taloon, ei oo ollut päivääkään, että Milja kulkisi ilman näitä, siis sisällä. Aamulla ensimmäisenä täytyy saada kengät jalkaan ja illalla ollaan vielä kengät jalassa iltapesujen jälkeenkin. Taitaa olla rakkaat kengät! Nyt Milja jo osaa itse pukea nämä jalkaan, yleensä toki vääriin jalkoihin. :) Kenkiä täytyy myös esitellä jokaiselle ihmiselle, joka täällä käy.


Lopuksi vielä... Miten kukaan voi kuvata kokoajan liikkuvaa taaperoa?!? 

LISÄYS! Vielä olis siis hienommat kauppakengät hakusessa! Onko kellään mitään vinkkejä, mistä löytyisi kivat ja suht edulliset? :) 

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Hyvät kasvispihvit

Tehtiin tänään ruoaksi hyviä kasvispihvejä. En ole mikään superkokki, mutta ajattelin jakaa ohjeen teidän kanssa! Tää on varmasti mun lempiruoka kaikista kotiruoista.

Toivottavasti saatte ohjeesta selvää, fontti meni todella epäselväksi, kun lisäsin kuvat bloggeriin.
(Pieni vinkki ohjeeseen, varsinkin jos käytät kesäkurpitsaa: kannattaa puristaa neste siivilän läpi, näin koostumuksesta ei tule liian vetinen)





Tykkään paistaa pihvit vähän rapeiksi. Nam!


Neuvolakuulumisia RV22

Meidän piti tänään herätä aikaisin (8.30), koska mulla oli neuvola. Tavallisesti nukutaan sinne yhdeksään asti ja joskus jopa myöhempään. Mun on nyt ollut tosi vaikea päästä aamulla sängystä ylös ja tekisi mieli vetää peitto korviin ja painaa silmät kiinni, kun pikkuneiti iloisenaa höpöttää ja kipittää jo pitkin makuuhuonetta. Valitettavasti se ei kuitenkaan onnistu, koska tämä herätyskello ei tunne käsitettä torkku!



9.45 oli mun aika ja vähän ennen sitä oltiin neuvolassa. Lillis tykkää käydä siellä, koska saa leikkiä niillä kaikilla kivoilla leluilla. Lillis on onneksi niin reipas ja rauhallinen tyttö, että hänet voi ilomielin ottaa mukaan neuvolakäynneille. Viimeksi meillä oli mukana sateenvarjorattaat, että neiti sai istua siellä sen aikaa, kun kunnellaan vauvan sydänäänet. Tällä kertaa rattaat oli jääneet siskon autoon, joten Lillis istui siinä pedillä mun vieressä kun mittailtiin ja kunneltiin sydänääniä. Lopuksi neiti kävi vielä itse makaamaan pedille, kun mä jo nousin ylös. 


Kuten alussa jo mainitsin olevani väsynyt varsinki aamuisin, syyksi ilmeni yllättävästi tippunut hemoglobiini. Viimeksi se oli 126 ja nyt kuukauden kuluttua ainoastaan 105. Sain mukaan kolme levyllistä rautatabletteja, joita otan tästä lähtien yhden päivässä ja ensi kerralla katsotaan, jos olisi arvot nousseet. Vertailen tässä Lilliksen aikaiseen neuvolakorttiin, niin mulla ei oo missään vaiheessa ollut silloin noin matala hemoglobiini. 

Jännitin puntarille menoa aivan kamalasti! Lillistä odottaessa painoa tuli ihan liikaa ja nyt pelkään samaa. Kaikenlisäksi herkut on nyt maistuneet ihan liiankin hyvin. Huokaisin helpotuksesta, kun huomasin, että paino olikin vähemmän mitä olin ajatellut. Sitä on tähän mennessä tullut 4kg koko raskauden aikana ja viikkoja on nyt 22+2. Lilliksen aikana painoin tässä vaiheessa jo 6kg enemmän mitä nyt tällä hetkellä!!! 

Sitten kuunneltiin sydänäänet ja vauva oli tosi vilkkaalla tuulella. Luulisi, että silloin sydänäänet olisivat korkeat, mutta ne olivat ainoastaan 145. Samalla mitattiin kohdunpohjan korkeus, joka näytti 21cm. Miljan aikana tämä mitta on ollut 22,5cm näillä viikoilla. Musta tuntuu, että vatsa olis nyt kasvanut ihan hurjasti, mutta ei se kuitenkaan taida olla yhtä suuri, kuin viimeksi. 


Kaikki siis oli neuvolassa ihan hyvin ja nyt sain Kelaan todistuksen, että voin hakea äitiyspäivärahaa. Hui kauhistus miten nopeasti tämä aika menee! Joka kerta pakko päivitellä tätä asiaa, mutta niin se vaan on. Seuraava käynti onkin lääkärineuvola ja aika on kuukauden kuluttua, silti tuntuu, että se tulee jo ihan pian. Ensimmäisen raskauden aikana neuvolakäyntejä odotti ihan eritavalla, kuin toisen raskauden. Silloin oli innoissaan ja odotti, mutta nyt neuvolaa ei tahdo edes muistaa ja menee sekaisin, onko oma vai lapsen neuvola. 

Pian alkaakin jo neuvola-ajat olemaan kahden viikon välein. Terkkari kertoi, että muutoksia on tullut sen verran, että suosituksena olisi rv36 jälkeen käydä edelleen neuvolassa kahden viikon välein. Tämä tietenkin arvioidaan äidin voinnin mukaan. Ennen käytiin rv36 jälkeen kerran viikossa neuvolassa ja se tuntui ainakin ihan hyvältä silloin esikoisen kohdalla, kun oli kaikki niin uutta ja ihmeellistä. Katsotaan sitten, käydäänkö me neuvolassa viikon vai kahden välein, kun sen aika koittaa. 



Neuvolan jälkeen mentiin hetkeksi leikkimään mun tädin luo. Siellä olikin odottamassa neiti 3v, sekä mun kummityttöni, hän juuri täytti yhden kokonaisen vuoden! Muistan vieläkin päivän, kun kävin häntä ensimmäisen kerran katsomassa. Ihana pakkaus.<3
Kuvasta huomaa, että täällä ainakin on varsin kurja sää ja pihalla sataa tällä hetkellä vettä ihan kaatamalla, me taidetaan jäädä suosiolla sisälle koko päiväksi. Keksitään sitten jotain kivaa ja uutta touhua. Siinä myös mun ihanat sopivasti kulahtaneet saappaat. Mä niin rakastan siitä ja ne on täydelliset! En tiedä miksi kuvassa näyttää siltä, kuin niissä olisi kuoppia.. No ei kuitenkaan ole. 

Pirteää keskiviikkoa teille! Mä lähden vielä keittelemään teetä sadesään kunniaksi, ennen kuin Lillis herää päiväuniltaan.



tiistai 22. lokakuuta 2013

Kotiäidin tylsät vaatteet

Nykyään kun olen ainoastaan kotiäitinä, niin omaan ulkonäköön ei aina jaksa panostaa niin kauheasti. Lähes joka päivä meikkaan ja aina teen hiuksille jotain. Nyt on sen verran pitkät hiukset, että ne näyttää ihan kivoilta kiinni. Tuntuu vaan, että inspiraatio on hukassa! Aina se on se sama hätäponnari, tai hätänuttura. Joskus jaksan panostaa hieman enemmän ja suoristan tai laitan lettiä etuhiuksiin. Mikään ei kuitenkaan tunnu niin kivalta. Ammatiltani oon siis kampaaja. Kouluaikana inspiraatiota tulvi joka suunnasta! Aina oli uusia ideoita miten laittaa hiuksia tai värjätä niitä. Meikkauksen suhteen oli sama juttu, silloin teki mieli panostaa. Työpaikalla myös oli kiva ottaa asiakkaita vastaan sen näköisenä, ettei ole suoraa sängystä noussut.
Vaatteiden suhteen on käynyt sama juttu. Ennen pukeuduin mielestäni paljon paremmin ja erilaisemmin. Nykyään jalkaan eksyy aina jommat kummat niistä lempihousuista, joita on tullut sen verran käytettyä, että takapuoleen on kulunut jo reiät. Paidatkin on supertylsiä! Kengistä jalkaan eksyy aina ne samat maiharit, tai sitten uudet kirppilöydöt, ihanat kulahtaneet ruskeat saappaat.
Kun lähden ostoksille, en osaa edes enää etsiä niitä mielenkiintoisia vaatteita, aina kassalle eksyy sitä samaa perusvaatetta, ei koskaan mitään erilaista. Luulisin tämän johtuvan ainoastaan siitä, että vietetään liikaa aikaa kotona tai samoissa piireissä, eikä inspiraatiota löydy enää samalla tavalla.


Tänään keksin väkertää hiuksia eritavalla, olipa kiva fiilis koko päivän! 
Lähdettiin päiväunien jälkeen Lilliksen isomumman luo, siellä oli myös 2-vuotias tyttö, joka on Lilliksen isän serkku. Tytöt leikki keskenään ja se oli niin suloista. Yhdessä kiikuttiin nojatuolilla, tanssittiin, rakenneltiin legoilla ja syötiin maissinaksuja vierekkäin ja katsottiin piirrettyjä. <3
Ihana nähdä miten Lillis koko ajan kasvaa ja kehittyy. Lähes joka päivä tulee uusia sanoja ja uusia hassuja juttuja.



Sanoin, etten laittaisi kuvia Lilliksestä tänne. Tämän kuitenkin halusin jakaa. Eilen kun herättiin päiväunilta, laitettiin huonot vaatteet päälle ja maalailtiin sormiväreillä. Edellisestä kerrasta on hurjan pitkä aika, eikä Lillis silloin vielä tajunnut sormivärien ideaa. Lopputuloksena oli neljä ihanaa taideteosta ja sottainen tyttö.. Onneksi oltiin vaihdettu huonot vaatteet ja loput lähti sitten pesussa. Kuten huomaatte, sai kasvotkin aivan ihanan maalauksen! Syöttötuoli kärsi hieman, koska se ''imaisi'' värit itseensä, mutta eihän se haittaa! Nyt meillä on söpö uniikki syöttötuoli, millaista kenelläkään muulla ei ole! Luulisi ruoankin maistuvan nyt paremmin. 

Tästä kuvasta näkee myös miten ihanat hiukset Lilliksellä on. Tykkään laittaa niitä aina jollain tavalla ja oikeastaan ikinä ei lähdetä kotoa ilman jonkunlaista pinniä tai pompulaa. Minun onnekseni ne saa olla päässä, ainakin siihen asti, kunnes neiti ne huomaa esimerkiksi peilin kautta. 



Minä kipitän suihkuun, että pääsen joskus tästä syväjäästä ja sitten jatkan iltaani näiden parissa.
Oikein hyvää yötä kaikille<3

maanantai 21. lokakuuta 2013

Maanantai

Heti aamulla huomasi, että on maanantai. Pikkuneiti Lillikselle oli tullut känkkäränkkä kylään. Aamupuuron jälkeen suunnattiin heti ulos, koska sää oli ihanan aurinkoinen ja valkea, kaiken lisäksi muutama  pakkasaste tuntuu ihanalta heti aamusta!
Pukemisen kanssa oli heti alkuunsa hankalaa, ei olisi saanut laittaa pipoa, eikä varsinkaan hanskoja. Tänään puettiin myös ensimmäistä kertaa toppahaalari päälle. Onneksi saatiin kuitenkin kumpikin vaatteetniskaan ja lähdettiin ulos. Ilma oli ihanan raikas ja Lilliskin tuli paremmalle tuulelle. Välillä hän yritti eleillä selittää ja näyttää mitä tahtoo, aina äiti ei vaan heti ymmärrä.




Ulkoilun jälkeen maistui tunnin mittaiset päiväunet. Sen verran täällä saatetaan enää päivällä nukkua, enkä tiedä miten päiväunia saisi hieman pidennettyä. Yöunet kestää noin 12 tuntia, joskus kauemminkin, mutta viimeyönä tuli tuo 12 ja silti vain tunnin pituiset päiväunet. 

Tein myös tänään elämäni ensimmäistä kertaa hernekeittoa ihan itse. Tuli ihan hyvää ja varmasti teen vielä jatkossakin.
Pian alkaa tämän viikon jakso Erilaisia äitejä. Mitä mieltä olette olleet tämän kauden jaksoista? Mun mielestä viimekausi oli ehkä hieman parempi, mutta vielä on jaksoja jäljellä.  Taidankin lähteä keittämään itselleni kupin teetä ja käpertyä sohvan nurkkaan ennen ohjelman alkua. Hyvää yötä<3

Raskausviikko 22

Meinasin kirjoittaa otsikoksi raskausviikko 21. Hui miten nopeesti aika kuluu ja nyt ''vihdoin'' mahakin on alkanut kasvaa kunnolla. Toisaalta tuon vielä haluaisi pysyvän pinenä ja pelko on suuri, että paino nousee älyttömiin lukemiin :( ..ehkä on kuitenkin ihan normaalia, että sitä vatsaa vähän onkin jo tässä vaiheessa raskautta.
Liikkeet oon tuntenut jo rv15 saakka, esikoisesta tunsin rv16 lähtien. Lähes heti liikkeet tuntui myös käteen, koittaessa vatsaa. Liikkeet tuntuu senkin takia niin hyvin, koska istukka on takaseinämässä ja nyt myös osittain kohdunsuun päällä. Olen joskus kuullut, että istukan sijainnin perusteella voisi määrittää vauvan sukupuolen, tämän mukaan meille tulisi siis toinen tyttö. Ei siis olla kysytty ultrassa tulevan lapsen sukupuolta, eikä mulla ole minkäänlaista fiilistä niinkuin esikoisen kohdalla oli heti alusta alkaen. Istukkateoria kuitenkin kumoutui heti alkuunsa, sillä mun tädillä oli istukka ensimmäisessä ja toisessa raskaudessa eripaikoissa ja kumpikin lapsi on tyttöjä. Onko muilla tästä kokemusta? :)






Niinkuin aiemmin kirjoitin, niin pesänrakennusvietti on ihan älytön tällä hetkellä. Makeaa tekee myös mieli, samoin kuin esikoisen aikana. Tätä himoa täytyy kuitenkin yrittää hillitä ja rajoittaa. 

Vanhat selkäkivut on taas tullu kuvioihin. Lillistä odottaessa selkäkivut oli kuitenki pahemmat, johtui varmasti seisomatyöstä. Jos menen vähäkin kovemmalle alustalle makaamaan, menee selkä ihan jumiin, enkä pääse ylös. Inhottava vaiva, mutta varmasti pärjään loppuun saakka tämän kanssa. :)


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kuulumisia ja rakenneultraa

Pitkästä aikaa kirjauduin bloggeriin. Jotenkin ei oo ollut ollenkaan sellainen olo, että tekisi mieli kirjoittaa. Tänään sain kuitenkin valtavasti inspiraatiota muista blogeista. 2,5 tuntia selailin blogeja  Lilliksen nukkuessa päiväunia.

Lillis on koko pienen ikänsä kärsinyt jos jonkinlaisesta vatsavaivasta ja maitoallergiaa on epäilty neljän kuukauden iässä. Mä aloin silloin maidottomalle imetysdieetille, mutta oikein mitään muutosta ei tapahtunut. Maanantaina meillä olikin aika lasten poliklinikalle, lääkäri kuitenkin epäili vielä maitoallergiaa ja tiistaina aloitettiin Lillikselle maidoton ruokavalio. Muutosta ei mun mielestä ole tapahtunut, mutta tää ruokavalion muutos kestää nyt kuukauden ajan, koska oireet voi loppua viiveellä. Seuraavaksi koitetaan ehkä jättää viljat pois, jos maidon poisjättäminen ei auta.. Katsotaan sitä sitten.

Tiistaina mulla oli vuorostaan rakenneultra, viikkoja tuolloin oli 21+1. Kaikki oli pikkuisella Toukalla ihan niinkuin pitää ja painoarvio oli 429g. Mulla oli kuitenkin istukka osittain kohdunsuun päällä. Sain uuden ajan ultraan seitsemän viikon päähän. Jos istukka ei kohdun kasvaessa siirry pois kohdunsuulta, niin edessä on jälleen sektio. Lillis syntyi sektiolla suunnitellusti perätilan takia. Harmittaa jos tämä menee taas samoin, varsinkin sen takia etten saisi pitkään aikaan nostaa Lillistä. Haluan kuitenkin antaa Lillikselle yhtäpaljon huomiota kuin vauvalle.

Keskiviikkona saatiin hakea Lilliksen 1-vuotiskuvat. Oi miten ihania ne oli enkä malta odottaa, että saadaan ne seinälle. Kuvauksissa käytettiin kahta eri mekkoa. Toinen oli merimieshenkinen, joka on tärkeä siksi, että se on Lilliksen tädin vanha. Toinen mekko oli värikkäämpi, ja sen mummi osti synttärilahjaksi. Molempien mekkojen kanssa oli paljaat varpaat, mikä oli mun mielestä ihan ehdoton juttu. :) Hiuksissa oli rusetti, niitäkin täytyi toki olla kaksi erilaista. Merimieshenkiset kuvat oli ihanan herkkiä ja rauhallisia. Värikkäämmän mekon kanssa taas eloisampia ja vauhdikkaampia.

Mun sisko muutti juuri ja tästä, ehkä myös raskaudesta ja pesänrakennusvietistä johtuen mulla on ihan kamala hinku sisustaa meidän asuntoa. En kestä tällähetkellä ollenkaan epäjärjestystä ja mitä muutakaan mä täällä päivät pitkät joudun tehdä, kuin siivota pienen riiviön sotkuja. :)
Mä tahtoisin saada Lilliksen huoneen kuntoon. Tällä hetkellä siellä on muut huonekalut valkoisia, mutta sänky on Lilliksen isän vanha ja väriltään mänty. Se olisi tarkoitus hioa ja lakata tummaksi. Värimaailma Lilliksen huoneessa tulee olemaan ruskeaa, beigeä, valkoista ja vähäsen vaaleanpunaista. Ajattelinkin käyttää tämän pesänrakennusvietin hyväksi ja saada sängyn kuntoon, ennen kuin sille tulee todellinen tarve. Lilliksen huoneeseen myös ostoslistalla on ruskeat verhot, uusi päiväpeitto ja expedit-hyllyyn neljä rottinkista koria leluille. Oikeasti mä tahtoisin ostaa sinne kaikki kalusteet ihan alusta lähtien uudet, mutta kun asutaan vuokralla ja jossain vaiheessa ostetaan oma asunto, niin sinne kuitenkin täytyy taas ostaa uudet.


Olohuoneeseen oon ihan tyytyväinen, tauluhyllyt odottaa seinälle pääsyä ja yksi suuri peili samaten. Muuta mä en sinne oikein halua lisätä tai poistaakkaan.





Hyvää yötä<3